Setelipainatus ja kaamea hyperinflaatiopeikko

·         Hyperinflaation myytti

·         Jenkkien ja euroalueen setelipainatus

·         Kvantiteettiteoria ja kehittyvät taloudet

Yksi suurimmista rahapolitiikan myyteistä on keskuspankkien setelipainatuksen vaikutus inflaatioon. Jenkit ovat 2008 lopusta lähtien tähän päivään mennessä kasvattaneet keskuspankin rahaperustaa (monetary base) 3,5-kertaiseksi (lisäystä noin 2000 miljardia dollaria) ja euroalueella EKP vastaavasti melkein kaksinkertaiseksi (lisäystä reilut 700 ja 2012 huipulla vajaa 900 miljardia euroa). Käytännössä tämä on sitä pelättyä setelipainatusta, mistä alusta lähtien on peloteltu milloin 70-luvun tai jopa Zimbabwen hyperinflaatiolla.

Kuva 1 USA:n keskuspankin rahaperustan kasvu. Lähde: FRED.

 

Kuva 2 EKP:n rahaperustan kehitys miljoonissa euroissa. Lähde: ECB.

Kuten alla olevista kuvista käy ilmi, niin jenkkilässä kuin euroalueella näin ei ole käynyt eikä merkkejä inflaation äkillisestä noususta ole. Rahamäärän, mihin rahaperusta vahvasti vaikuttaa, kasvu kasvattaa inflaatiota, mutta masentuneissa kehittyneissä talouksissa hyvin vähän. Dollari- ja eurotalouksissahan oli selkeä deflaatiovaara taantuman iskiessä, milloin lisäinflaatio ei ole lainkaan huono juttu -puhumattakaan likviditeettiansasta.

Kuva 3 USA:n inflaatiokehitys 2008 alusta 2013 alkuun. Lähde: TradingEconomics.

 

Kuva 4 Euroalueen inflaatio 2008 alusta 2013 alkuun. Lähde: Trading Economics.

Taloushistorian väärin muistaminen on kumma juttu. Hyperinflaatioita on ilmennyt viimeisen sadan vuoden aikana useampaan otteeseen, mutta linkki ekspansiiviseen rahapolitiikkaan on hyvin heikko tai olematon kyseisissä tapauksissa. Yleensä hinnat ovat nousseet roimasti jonkinlaisen tarjontashokin kautta. 70-luvulla kyse oli öljystä ja Zimbabwessa maataloustuotannon romahtamisesta. Tarjontashokista aiheutuva hintojen nousu luo paineita palkkojen korottamiseen, mistä syntyy helposti itseään toistava kierre ja syntyy hyperinflaatio.

Monetaristien vaalima kvantiteettiteoria, jonka mukaan rahamäärän kasvusta seuraa suoraan inflaation nousu ei nykytutkimuksen mukaan pidä kehittyneissä talouksissa paikkaansa. Kehittyvissä talouksissa tilanne on eri, missä tarjousshokit voivat syntyä helpostikin esimerkiksi kuivuuden, sotien ja poliittisen epävakauden seurauksena.

Eiköhän jatketa vielä setelipainatusta euroalueella ja lopeteta tiukka kansallinen rangaistuspolitiikka, kunnes talous saadaan kriisimaissa nousuun. Näin säästytään järjettömiltä ihmistragedioilta ja poliittiselta radikalisoitumiselta. Kun inflaatiopeikko alkaa nostaa päätään ja taloudet tervehtyä, on aika laittaa setelihanat kiinni ja nostaa korkoja.