tiistai 26. helmikuuta 2013

Vuosi 2013: totuuden hetki eurokriisissä


Eurokriisissä ei ole enää pelkkä yhteisvaluutta uhattuna vaan kyse on jo paljon suuremmasta tulipalosta, joka ei kyde vaan palaa. Euroopan poliittisen johtajuuden itsepäinen tapa jatkaa vääräksi todistettua talouspolitiikkaa saavuttaa tänä vuonna vaarallisen käännekohdan. Italian vaalitulos on vasta alkua. Espanjan (26,2%) ja Kreikan (27%) järkyttävä massatyöttömyys, joka tasaiseen tahtiin yhä nousee purkautuu viime kädessä ääriliikkeiden nousulla ja yhteiskuntien romahduksella. Nuorista työttömänä on jo useampi kuin joka toinen molemmissa maissa. Muissa ongelmamaissa työttömyys jatkaa nousuaan eikä tilanne ole paljoa parempi.

Olli Rehn, David Cameron, Angela Merkel ja muut tiukan talouskurin arkkitehdit taantuneessa taloudessa ovat ajaneet itsensä nurkkaan, jossa he itsepäisesti odottavat luottamuskeijun ilmestymistä. Tutkimukset fiskaalikertoimien todellisuudesta taantuneessa taloudessa, jossa vallitsee likviditeettiansa, ovat heidän mielestään ylimääräisiä epävakauden tekijöitä eikä todisteita nykyisen talouspolitiikan virheelisyydestä. Jopa ongelmamaiden korkojen aleneminen viime vuonna johtui heidän mukaansa tiukan talouskurin politiikan onnistumisesta eikä todellisesta syystä: EKP:n setelipainatuksesta ongelmamaille.  Arvostetut ekonomistit kuten Princetonin Paul Krugman, London School of Economicsin Paul de Grauwe, MIT:n Simon Johnson ja Israelin keskuspankin pääjohtaja (myös MIT:n entinen professori) Stanley Fischer ovat heille yhdentekeviä.

Mikä ei ole yhdentekevää eurooppalaisille äänestäjille, on paheneva talouden tila. Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa yhä. Komission ja euromaiden talousennusteet alittuvat jatkuvasti. Näin tulee tapahtumaan myös tänä vuonna. Massatyöttömyys lisääntyy ja sosiaaliset ongelmat kasvavat. Mikäli nykypolitiikan ajajat eivät käännä talouspolitiikan suuntaa (ja myönnä näin virheitään), on edessä vakava poliittinen epävakaus ja ääriliikkeiden esiin nousu. Silloin on uhattuna eurooppalaisen yhteistyön lisäksi kansallinen ja kansainvälinen rauha.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti