Lopulta sain kehysriihen jälkimainingeissa laskettua
tarkemmat vaikutusluvut lääkkeistäni Suomen valtiontalouteen (osat 1, 2 ja 3).
Lähtökohtaisesti laskelmat perustuvat vajaavaisiin tietoihin. Lähteinä on
käytetty mm. VATT:n tutkimuksia, VM:n lukuja, National Institute Economic Review:n
syksyisen ja IMF:n tammikuisen julkaisun tutkimustietoja fiskaalikertoimista. Oletuksena
on veronalennuksien staattisten vaikutusten puolittuminen neljän vuoden jälkeen
kasvavilla verotuloilla. Staattiset vaikutukset ja kuviot löytyvät alla olevan
linkin takaa.
Tulosten kansantaloudelliset ja dynaamiset vaikutukset
jakautuvat kolmeen varsinaiseen skenaarioon. Ensimmäisenä on
valtionvarainministeriön näkymät vastaavalle ajalle (täydennetty puuttuvin osin
IMF:n ennusteilla). Omien esityksieni vaihtoehdoista skenaario 2 (Sken2)
perustuu VM:n ennusteisiin talouskasvusta tarkasteluvälillä. En kuitenkaan usko
ennusteiden toteutuvan ainakaan vuosien 2013-15 välillä nykytiedoilla. Koen
VM:n ennusteet ylioptimistisiksi ja nykyisen tiukan talouskurin
spill-over-efektiä aliarvioivaksi. Tämän takia olen laskenut skenaario 1:n
(Sken1), joka perustuu huomattavasti heikompiin kasvunäkymiin. Talouskasvukuviossa
VModot kuvaa minun odotuksiani Suomen talouskasvusta nykyisen europolitiikan
valossa. Lisäksi inflaatioennusteet perustuvat VM:n arvioihin ja uskon
niidenkin alittuvan ainakin 2013-15.
Oheisista kuvista näkyy hyvin vaikutuserot eri vaihtoehdoin.
Mikäli VM:n ennusteet pitävät paikkansa, on lääkkeeni vaikutukset näkyvillä
Sken2-vaihtoehdossa. Kuvien tietojen lisäksi budjetti alijäämä on 2017 VM:n
laskelmissa 3,3 miljardia euroa, Sken1:ssä 0,0 miljardia euroa ja Sken2:ssa
alijäämä on muuttunut 1,5 miljardin euron ylijäämäksi. Vaikutuksia ostovoiman
kehityksen en tarkemmin laskenut, mutta käytännössä tällä hetkellä ostovoiman
kehitys Suomessa on negatiivinen ja minun molemmissa esityksissä positiivinen.
Lähtökohtana Sken1- ja Sken2-esityksissä on vähintään 1,5% palkankorotukset
vuositasolla tarkasteluvälillä. Lisäksi arvio uusien nettotyöpaikkojen
syntymisessä on Sken1:ssä 75 000 vuositasolla ja Sken2:ssa 105 000.
Maailman ja varsinkin Euroopan taloudella on suuri vaikutus
vientivetoiseen Suomen valtiontalouteen. Euroalueen merkitys on nykyisillään
reilut 50% viennistä. Siinä, missä Eurooppa ja varsinkin euroalue on hirttänyt
itseään tiukalla talouskurilla, on kehittyvissä talouksissa talouskasvua ja
Yhdysvallatkin näyttää ekspansiivisemman rahapolitiikan avulla nousevan suosta.
Euroalueen paremmin voivissa maissa kuten Suomessa nyt otetaan varovaisia
askelia poispäin tiukasta talouskurista ja viimeistään Saksan syksyisten
vaalien jälkeen on myös ostovoimaan eli kysyntään kiinnitettävä huomiota. En
kuitenkaan usko käänteen tapahtuvan nopeasti ja ongelmamaat painivat vielä
pitkään rangaistuspolitiikan vuosia aiheuttamista vahingoista. Lisäksi merkkejä
euron valuvian korjaamisesta ei ole lainkaan. Sisäinen devalvaatio, mitä nyt
toteutetaan (muistaako kukaan 90-luvun lamaa) on makrotalouden ja taloustieteen
näkökulmasta tyhmyyden tiivistymistä. Euroalueella tullaan vielä näkemään
rahapolitiikan löysentämistä keskuspankin lainoituksen vahvalla kasvattamisella
ja ohjauskoron laskemisella. Ajankohta tälle voi olla jo kesällä, mutta yhtä
hyvin vasta ensi vuoden puolella.
Miten sitten oma esitykseni suhtautuu poliittiseen realismiin
Suomessa?
Opintotukeen, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen
verovapauteen, ansiosidonnaisen muuttamiseen, yms. näyttää varsin
epätodennäköiseltä. Tosin niin näytti asuntolainojen korkovähennykseen
puuttuminen joitakin vuosia sitten.
Mahdollisuus seuraavien asioiden muuttamiseen on kuitenkin
nykyisellä poliittisella ilmapiirillä Suomessakin mahdollista:
1. Ostovoiman turvaaminen (inflaatio, palkat, ansiotuloveroalennukset,
jne.).
2. Kasvua tukeva yritysverotus, joka houkuttelee ulkomaisia
investointeja.
3. Menoelvyttäminen (infra, kuntatuet, suoraan kulutukseen
ja ostovoimaan suuntautuvat menolisäykset, jne.)
4. Aloittavan ja pienyrittäjän joustot ja kannusteet
(ensimmäisten työntekijöiden palkkaus, yritysverotus, työntekijäjoustot, jne.).
5. Yritysrahoituksen turvaaminen (rahastot,
pääomasijoitukset, takaukset, jne.).
6. Joustava työttömyysturva ainakin porkkanalla kuten pienet
ansiot ilman tukien menettämistä.
7. Omistusasumisen suosimisen heikentäminen suhteessa
vuokra-asumiseen ja kotitalouksien säästämisessä yrityssijoittamiseen
kannustaminen (asuntolainojen korkovähennyksen alentaminen, myyntivoittojen
verottaminen, vuokra-asuntotuotannon säädösten löysentäminen ja rahoituksen
tukeminen, pienten osinkojen verovapaus, jne.).
Finanssikriisin jälkeiset Suomen ja euroalueen taantuneet
taloudet ovat taloushistorian kannalta tuttua tavaraa. Paniikinomaiset lääkkeet
ovat pitkälti tuulesta temmattuja eivätkä nojaudu taloushistoriaan tai
taloustieteeseen. Kun kysynnässä on ongelmia ja pankkien tiukentuneet säädökset
sekä heikko tila eväävät yrityksiltä rahoituksen, on valtio ainoa taho, joka
voi korjata tilanteen. Onneksi Suomessa kehysriihen perusteella on
huomattavissa pientä käännöstä, mutta pienimuotoinen korjausliike ei paikkaa
hukattuja 3-4 vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti