Esitys oikeudenmukaisesta ja kasvua suosivasta yritysverotuksesta

Hallituksen esitys yritysverotuksen uusimisesta on kaksijakoinen, missä hyödyt jäävät rakenteellisten ongelmien varjoon. Plussana on yhteisöverokannan alentamisen vaikutus ulkomailta tuleviin investointeihin ja verotuksen yksinkertaistuminen. Miinuksena on pienyrittäjien verotuksen kiristyminen, vakavaraisten yritysten ja suuromistajien verotuksen keveneminen. Lisäksi yritysverotuksen kasvua hidastavat rakenteet vahvistuvat entisestään.

Listaamattomien yhtiöiden nettovarallisuuteen liittyvä osinkojen verovapaus on VATT:n tutkimuksen mukaan selvästi vääristänyt yhtiöiden taseita. Tämä tarkoittaa oman pääoman liian suurta osuutta suhteessa ulkopuoliseen rahoitukseen, jotta saadaan ulos 9%:n nettovarallisuutta vastaava verovapaa osinko (nykyään 60 000 euroon asti osingon saajalle verotonta). Nyt prosenttiosuus laskettiin 8%:iin ja verovapaus poistettiin, mutta verotus on yhä selkeästi muita osinkoja alempi (7,5-8% - muutoin 30-32%). Ongelmana on, että euromääräinen yläraja poistettiin. Tämä tarkoittaa, että yhtiöt pyrkivät entisestään painottamaan omaa pääomaa ja nykyisten suurten osingon saajien verotus helpottuu.

Mitä pahaa sitten on nopeasti vakavaraisuuteen pyrkivällä yhtiöllä?

Ilman velkavipua eli ulkopuolisen rahoituksen käyttöä yhtiön kasvu hidastuu. Kasvaminen niin sanotusti sukan varteen säästämällä on huomattavasti hitaampaa kuin lainarahaa investoinneissa hyväksi käyttämällä. VATT:n tutkimuksen mukaan varsinkin pienten kasvuyritysten kohdalla tällä on merkittävä vaikutus. Koko listaamattomien yhtiöiden nettovarallisuuteen liittyvä veromalli on kansainvälisesti outo lintu.

Kärjistetysti sanottuna suuret ja vakavaraiset hyötyivät, pienet ja kasvavat kärsivät hallituksen esityksestä.

Tässä on esitys, johon voisivat olla tyytyväisiä niin elinkeinoelämä, kokoomus, SDP, vasemmistoliitto kuin palkansaajat:

Yhteisöverokanta alennetaan 15%:iin, jonka tuloksena syntyisi mahdollisesti positiivinen shokki ja ulkomaisia investointeja virtaisi vahvasti Suomeen.

Vastapainona osinkoverotus kiristyy myös listaamattomien yhtiöiden kohdalla ja holding-, lakitoimisto-, lääkäriveloitus- yms. kikkailut poistuisivat, jolloin verosuunnittelulla mm. palkan nostaminen pääomatulona ei olisi juuri ansiotuloverotusta kevyempää. Samalla veropohja laajenisi huomattavasti ja kaikki kotimaiset osingot olisivat oikeudenmukaisen osinkoverotuksen piirissä. Listaamattomien yhtiöiden osinkoja verotettaisiin täysimääräisesti pääomatulona kuten pörssiosinkoja hallituksen uudistuksessa. Näin myös listaamattomalle yhtiölle olisi kannattavampaa listautua pörssiin. Nykyinen hallituksen esityshän murentaa tämän täysin.

Ainoat helpotukset olisivat osinkojen tasapuoliset verovapaudet. Pörssi- ja listaamattomien yhtiöiden osingot olisivat 2000 euroon asti verovapaita. Tämä lisäisi huomattavasti kotitalouksien sijoituksia yrityksiin ja vahvistaisi kotimaista omistajuutta.

Aloittavan ja pienyrittäjän (yrittäjäosakas) verotusta helpotetaan 5000 euron osinkojen verovapaudelle nostettaessa omasta yrityksestä. Tämä osinkohan kuten muutkaan ”verovapaat” osingot eivät ole verottomia. Jokaista osinkoa vastaavasta yritysvoitosta on jo maksettu 15%:n yhteisövero (esimerkiksi 5882 euron voitosta verotetaan tuo 15% ja osinkoa jää jaettavaksi 5000 euroa). Yrittäjäosakkaan korotettu osinkojen verovapaus kannustaa aloittavaa yrittäjää ja osaltaan palkitsee yrittäjäriskin ottamista. Oheisesta kuvasta näkyy, mikä ero verotuksessa syntyy 39200 euron ansioilla palkansaajan ja yrittäjän välille.

Esittämäni malli yksinkertaistaa yritysverotusta huomattavasti ja asettaa listaamattomat sekä listatut yhtiöt verotuksellisesti samalle viivalle. Kaiken kaikkiaan yritysten kasvuvauhti voimistuisi, työpaikkoja syntyisi enemmän ja valtion verotulot kasvaisivat. Yritysveroaste olisi OECD:n keskiarvon mukainen (42,2%; ks. oheinen kuva).

Lisäksi aloittavan ja pienyrittäjän riskejä pitäisi vähentää ensimmäisen ja ensimmäisten työntekijöiden työnantajamaksuhelpotuksilla. Tällöin syntyisi myös uusia työpaikkoja ja yritysten kasvu nopeutuisi. Nykyisen hallituksen esittämä kasvurahasto on kooltaan liian pieni korjaamaan yritysrahoituksen ongelmia taantuneessa taloustilanteessa. Koko pitäisi olla kymmenkertainen. Lisäksi siemen- ja kasvuyrityksiin sijoittavalle pääomasijoittajalle pitäisi tarjota selkeä verokannustin. Pääomasijoituksesta syntyvä arvonnousu voisi olla 50% verovapaata ja loppuosasta maksettaisiin pääomatuloveron mukaisesti.