Eurokriisin järjettömyys kiteytyy pienessä Kyproksessa

Kyproksen tukipakettisotku sai uuden huipentuman kansallisen parlamentin hylätessä esitetyn kertaluontoisen pankkiveron (lue: talletusleikkauksen). Esityksessä alle 20 000 euron talletukset olisi jätetty rauhaan ja yli menevältä osalta leikkaus olisi ollut 6,75%, mutta yli 100 000 euroa olevalta osuudelta 9,9%. Syyttävä sormi koko pankkiveron synnystä ja varsinkin vaatimuksesta EU:n talletussuojan rikkomisesta osoittaa milloin Suomea, milloin Saksaa ja milloin troikkaa (EKP, IMF ja Euroopan komissio). Lisäksi Kyproksen presidentti on profiloitunut yli 100 000 euron tallettajien puolestapuhujaksi.

Kolme asiaa iskee omaan hermooni koko sotkussa (ja lukuisat pienemmät yksityiskohdat):

1. Miten tällainen sekasotku on syntynyt pikavauhtia viime tingassa?

Kyproksen ongelmat ovat olleet tiedossa ja ennakoitavissa siitä lähtien, kun Kreikan ”sijoittajavastuu” eli lainoittajien saatavat leikattiin. Koko Kreikan sotkun syvyys on vielä vahvasti Saksan johtaman troikan virheellisen rangaistuspolitiikan aiheuttamaa. Saksan pankit taisivat saada lainansa takaisin ajoissa ennen leikkuria, kun kyproslaiset pankit jäivät nuolemaan näppejään. Lisäksi, neuvotteliko troikka yhtään Venäjän kanssa Kyproksen tukipaketista?

2. Miten troikka voi edes vaatia EU:n talletussuojan rikkomista eikä nimenomaan kieltää sitä?

Kansainvälisen lehdistön mukaan troikka on ainakin osaksi vaatinut myös talletussuojan rikkomista talletusleikkauksissa, vaikka Saksa on tästä julkisesti irtisanoutunut. Kypros on osaltaan vastuussa oman pankkisektorinsa paisuttamisesta ja siihen liittyvästä riskistä, mikä nyt on realisoitunut. Siksi vaihtoehdot talletusten leikkauksille ovat vähäiset, mutta kyproslaiset pitäisi ehdottomasti jättää leikkausten ulkopuolelle. Toisin sanoen leikata pitäisi ulkomaisesti omistetuilta tileiltä kuten Islannin pankkikriisissä 2008. Kyproksen pankkitalletusten suuruus on noin 70 miljardia euroa, josta vajaa 40% on ulkomaisia talletuksia (Moodysiin mukaan vajaa 24 miljardia euroa on venäläisten talletuksia). Toisin sanoen reilu 20% leikkaus ulkomaisiin talletuksiin riittää tukipaketin ehtojen täyttämiseen. Islannin tapauksessa ulkomaisille tallettajille korvattiin käytännössä talletukset 20 000 euroon asti (silloinen EU:n talletussuoja). Tarvittaessa Kypros voisi leikata enemmänkin.

3. Luuleeko troikka tukipaketin rangaistuspolitiikan julkisten menojen leikkauksilla ja veronkorotuksilla tasapainottavan Kyproksen valtiontalouden?

Tiukan talouskurin rangaistuspolitiikka ongelmamaiden lamaantuneissa talouksissa on osoittautunut myrkylliseksi kansantaloudelle. Kaikki ennusteet sen vaikutuksista ovat vuosien varrella menneet päin mäntyä ja velkasuhteet ovat paisuneet paisumistaan, kun talouskasvu on leikkautunut. Mikä tekee Kyproksen tilanteesta erilaisen?

Lisää näkemyksiäni Kyproksen tukipaketista voi lukea aikaisemmasta blogikirjoituksestani:

http://kallevh-jaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135647-kyproksen-kitkera-paketti-maustettuna-venajan-mafialla